Päivä kotihoidon matkassa avasi silmät

Keskustelu vanhustenhoidosta on viime aikoina painottunut hoitajamitoituksiin, joka onkin tärkeä asia. Jo ennen tätä keskustelua on Kouvolan päättäjien huomiota saanut kotihoidon tilanne. Viesti siitä, että kotihoidossa ollaan ajoittain jaksamisen äärirajoilla, on kuulostanut vakavalta. Halusin ottaa selvää, että mitä kotihoidossa Kouvolassa tapahtuu – onhan se minulle käytännön tasolla ennestään täysin vieras toimiala. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi Kuusankosken kotihoitotiimiin, jossa sain tehdä yhden aamuvuoron kotihoidon ammattilaisen työparina.

Tärkeän asian äärellä

Työpäivä alkoi aamulla kello seitsemän, kun minut otettiin lämpimästi vastaan. Aamupalaverissa sain nähdä, että kuinka monta asiakasta aamupäivän aikana on hoidettavana. Ensimmäinen havaintoni, jonka sanoin ääneenkin oli, että aikataulu vaikuttaa kiireiseltä. Kiersimme hoidettavien koteja ja minulle selvisi varsin nopeasti, että nyt olen todella tärkeän asian äärellä. Liikutuin, kun havaitsin, että hoidettavat olivat todella kiitollisia saamastaan avusta. Näytti siltä, että hoitajan käynti oli päivän kohokohta. Hoitaja, jonka mukana sain olla, oli suhtautumisessaan hoidettavia kohtaan ja ammattitaidossaan vanhusten kanssa jotain sellaista, jota on vaikea edes kuvailla. Ihmisiä hoidettiin samalla arvokkaasti, lämpimästi, mutta myös tehokkaasti – hämmentävä yhtälö.

Joskus ajattelin kuin Peter Pan, joka ei halunnut tulla aikuiseksi, saati vanhukseksi. Nyt mieleeni tuli, että jos saisin itse samanlaista hoitoa, jota olin todistamassa, ei vanhuudessa olisi mitään pelättävää. Kaikki puhe vanhusten kaltoinkohtelusta alkoi tuntua vieraalta.

Minua ei päästetty helpolla, mutta nautin joka hetkestä

Sain mahdollisuuden osallistua itsekin käytännön työtehtäviin. Sain syöttää, vaihtaa vaippoja ja pestä hoidettavia. Vaikka olin mukana vain yhden vuoron, niin sain kokemuksesta paljon enemmän kuin olisin voinut toivoa. Muistiini tallentui ne kaikki ihanat mummot ja papat, sekä työtään suurella sydämellä tekevät hoitajat. Tiedän, että vanhustenhoidossa kaikki ei ole hyvin, ja parannettavaa on paljon. Mutta sen uskallan sanoa, että vaikka resurssit ovat rajalliset ja kiire käsin kosketeltavaa, tehdään Kouvolan kotihoidossa erittäin hyvää työtä inhimillisesti, ammattitaitoisesti ja ihmisiä kunnioittaen. Haluan, että viestit resurssipulasta kuullaan ja otetaan jatkossa vakavasti. Kiitos kaikille Kouvolan kotihoidossa työskenteleville. Vanheneminen ei tunnu enää yhtään niin pelottavalta.

10 Comments on “Päivä kotihoidon matkassa avasi silmät”

  1. Hienoa, että nyt ymmärrät vaippojen vaihdon tärkeyden mutta tärkeätä oli sekin että käytössäsi oli puhtaat vaipat. Omaishoitajana törmäsin myös kysymykseen vaippojen riittävyydestä, koska te politikot olitte määritelleet 3 vaippaa per päivä. Niin toivottavasti ei enää
    omaisten tarvi työn raskauden lisäksi huolestua tarvikkeiden riittävyydestä. Kotihoito ja omaishoito ovat tärkeitä palveluja saadaahan näin laitospaikat heille ketkä niitä eniten tarvitsevat ja todellakin moni ajattelee koti on kuitenkin paras paikka. Kotihoidon tukipalvelut on myös saatava ajan tasalle mukaan lukien saunapalvelut. t. hese

    1. Kiitos Heikki.

      Asia on juuri kuten kirjoitit. Omais- ja kotihoitajien työ on korvaamattoman tärkeää, niin inhimillisestä- kuin taloudellisestakin näkökulmasta. On harmillista kuulla, jos tilanne on se ettei tarvikkeet riitä.

  2. Kiitos kun kirjoitit asiallisesti, ilman pahempaa lässytystä ”suuresta sydämestä ja kutsumustyöstä”. Ja realistisesti. Jokainen, joka tekee työnsä ammattitaidolla, ystävällisesti ja toista kunnioittavasti, tekee sitä suurella sydämellä – ei me hoitajat mitään ihmehenkilöitä olla 🙂

    Vai onko tämä ”suurella sydämellä” synonyymi ”pienellä palkalla” – en ole nimittäin koskaan kuullut sanontaa käytettävän esim paperimiesten kohdalla….

    1. Uskon, että hoitoalalle hakeutuu muihin aloihin verraten keskimäärin enemmän empaattisia ihmisiä. Kyllä siinä ”sydäntä” tarvitaan kun niin lähellä ihmistä toimitaan. Kiitos kommentistasi ja oikein hyvää jatkoa.

  3. Mites oli siirtymä-ajat laitettu , ehdittekö pitää kahvi, lounas ja wc-tauot ja myös kirjata kaikki tarpeelliset asiat

    1. Tauot ehdittiin pitää, mutta lista jota kiersin oli lyhyempi kuin keskimäärin – näin kerrottiin.

      Kirjaaminen hoitui mobiilisovelluksella, joka vaikutti todella kätevältä.

  4. Työt usein vielä jaetaan niin, ettei siirtymäaika ole tarpeeksi ja päällekkäisiä aikoja, kun eivät muuten mahdu listalle. Me emme kiukuttelee asiakkaille, me uuvumme…. Nuoret vaihtavat alaa ja vanhat eivät kestä ruumiillisesti eikä henkisesti. Ikävää. Ja tässäkin olisi vain mitoituksesta kiinni ! Lisää hoitajia, että saamme nuoretkin pysymään ja vanhemmat jaksamaan 😍 Tsemppiä ja sitä jaksamista kaikille 😍

    1. Tätä viestiä olen itsekin kuullut. Riittävät resurssit pitää turvata kaikissa sosiaali- ja terveysalan palveluissa.

  5. Olisitpa mennyt myös maaseutualueen tiimiin, missä tehtäväpisteiden välimatkat ja aikataulut luovat vielä omat haasteensa, huonoissa keliolosuhteissa vielä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *