MASKULIINISEN MIEHEN MALLI

Palaan blogin pariin varsin vakavalla aiheella. Mutta koska maailmaa voidaan muuttaa ajattelen, että tälläkin kirjoituksella on sijansa siinä muutoksessa.

Tasa-arvo, onko sitä?

Usein naisten kokema väkivalta saa otsikoissa paljon huomiota. Tämä selittyy samalla syyllä, jolla feministit, joskin usein kapeakatseisesti omaa asiaansa ajavat. Miehet ja naiset eivät ole tasa-arvoisia. Nainen ei ole tasa-arvoinen mieheen nähden, eikä mies ole tasa-arvoinen naiseen nähden. Koska ensin mainittu ongelma saa varmasti jälkimmäistä enemmän huomiota keskityn tässä kirjoituksessa jälkimmäiseen. Enkä vähiten siksi, että minulla on miehenä enemmän kokemusperäistä kerrottavaa miehenä kokemastani epätasa-arvoisesta kohtelusta.

Miehen asema yleisesti

Miehet kuolevat sodissa. Miehet ovat enemmistössä väkivaltarikosten kohteina. Miehet ovat yliedustettuina vankiloissa. Miesten päihdeongelmat ovat naisia huomattavasti yleisempiä. Miehet kärsivät naisia enemmän mielenterveysongelmista. Miehet tekevät naisia enemmän itsemurhia. Miehiä on kodittomina naisia enemmän. Miehet kokevat naisia useammin väkivaltaisen kuoleman. Miehet syrjäytyvät naisia useammin. Miehillä on ollut koulussa naisia enemmän vaikeuksia.

Miten meillä miehillä näiden tietojen valossa menee? Onko patriarkaatti totta, dominoivatko miehet maailmaa? Ja ennenkuin joku aggressiivinen miesvihaa täynnä oleva feministi vetää porot sieraimiin, niin totean, että tällä luettelolla ei ole tarkoitus vähätellä naisten kohtaamia vääryyksiä – nekin ovat totta.

Omat kokemukset

Myönnän omien kokemusten olevan varsin suppea otos yhteiskunnallisten ilmiöiden arvioimisessa, mutta haluan ne kuitenkin kertoa.

Minua on ahdisteltu seksuaalisesti ja pahoinpidelty. Muutama esimerkki.

  • Työskennellessäni yökerhon järjestysmiehenä oli seksuaalinen ahdistelu todella yleistä. Mitä enemmän naiset olivat humalassa, sitä rajattomampaa oli heidän käytöksensä. Todella paljon näitä katkenneilla koroilla hoipertelevia naisia kiinnosti se, että monelta työvuoroni päättyy. Kysyttäessä, että mihin nainen tätä tietoa tarvitsee liittyivät selitykset varsin henkilökohtaisiin asioihin. Kerran kuvailtiin, että miten saisin sitoa naisen leuanvetotankoon ja… Joskus ilmoitettiin suoraan sen enempää selittelemättä, että panettaa. Nämä sanalliset vihjailut eivät nuorta miestä haitanneet. Useasti kuitenkin pohdin, että mitä jos minä käyttäisin samoja aloitusrepliikkejä täysin ennalta tuntemattomille naisihmisille. Senkin ymmärrän, että joitain miehiä tuollainen puhe saattaa häiritä. Suuresti ei haitannut sekään, kun ahtaassa tilassa naisasiakkaiden kädet joskus eksyivät ”vahingossa” haaroväliini – vielä useammin pakaroille. Jälleen kerran mietin, että miten minuun suhtauduttaisiin, jos ennalta varoittamatta ryhtyisin julkisella paikalla koskettelemaan naisen genitaalialuetta housujen läpi. Vaikka miehisen alueen kehuminen saattoi pönkittää egoani, niin tajusin ettei se ole oikein.
  • Turpaankin on naisilta tullut, mutta eihän miehen siitä kuulu valittaa. Mutta kyllä se kirpaisee, kun kolmen metrin jatkojohto iskeytyy hampaisiin, tai tulikuuma suoristusrauta käryää paljaalla iholla. Hammasta purren näistä mies selviää – ja monesta muustakin. Paistinpannun heittelyjutut ovat hauskaa huumoria niin kauan, kun valurautapaistinpannu lentää kohti – tai sakset.
Ajatteluvirhe

Kun ihminen hyväksyy itsensä kaltoinkohtelun on kysymys ajatteluvirheestä. Koskemattomuus koskee ihan samalla tavalla meitä kaikkia ihmisiä. Miksi vain naisten mustat silmät nousevat otsikoihin? Mistä meille miehille syntyy ajatus siitä, että meidän pitäisi hiljaa hyväksyä seksuaalinen ahdistelu, tai väkivalta. Ehkä siksi, että osittain luonnostamme kestämme naisia enemmän epäasiallista kohtelua. Siinä lienee yksi sukupuolten välillä oleva eroavaisuus. Ehkä ihan kaikkea ei voi, eikä tarvitse selittää yhteiskunnallisilla rakenteilla. Silti, kaiken tämän jälkeen, joka kerta kun otsikoissa toitotetaan miesten väkivaltaisuudesta sisälläni herää pienen pieni tunneperäinen epäoikeudenmukaisuuden kokemus – pienen pojan itkemätön itku.

Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista

Usein puhutaan siitä, että miten epäreilua on, että suurten yritysten toimitusjohtajista enemmistö on miehiä. Onko ongelma se, että näiden verepainelääkkeitä stressin takia syövien 60 tuntista työviikkoa tekevien miesten ansiotaso on niin korkea? Onko elämässä tärkeämpiäkin arvoja ja asioita kuin raha? Tämä naisten alhaisempi tulotaso on tietenkin totta, ja erityisesti feministit käyttävät sitä selityksen epätasa-arvosta. Samaan aikaan joku konkurssin tehneen firman toimari tekee itsemurhan. Käärinliinoissa ei ole taskuja.

Naisten alhaisempaa palkkatasoa selittää ainakin kaksi tekijää.

  1. Naiset synnyttävät ja viettävät keskimäärin enemmän aikaa pienen lapsen kanssa kotona silloinkin, kun perheet saavat itse valita. Ajattelen että tämä on luontaista, eikä siinä ole automaattisesti mitään väärää. Pieni lapsi tarvitsee tietenkin isää, mutta erityisesti äitiä elämänsä alussa. Onko siis ongelma se, että äidit haluavat hoitaa pieniä lapsia? Minun mielestä ei ole.
  2. Naiset hakeutuvat luontaisesti aloille, joiuden palkkataso on alhainen. Suomessa saa ihan aidosti valita, että mitä alaa lähtee opiskelemaan. Se ei ole yhteiskunnan vika, että naiset hakeutuvat selvästi enemmän sosiaali- ja terveydenhoitalalle, puhtaanapitoon, keittiöalalle, jne. Samalla miehet hakeutuvat lähelle samassa suhteessa teknisille aloille. Näin tapahtuu, vaikka ihmisillä on 100%:n valinnanvapaus. Hakeutuessaan eri aloille on tiedossa myös alojen erilaiset palkkatasot.

Näihin seikkoihin vedoten totean, että miesten ja naisten välisen tuloeron taustalla on luonnollisia selityksiä, eivätkä ne automaattisesti selity feministien usein syyttämällä patriarkaatilla. Kaikkein tärkeintä on tietenkin se, että samasta työstä maksetaan samaa palkkaa. Tästä ei ole pienintäkään epäselvyyttä.

Summa summarum

Ihmiset ovat tasa-arvoisia. Toiset ovat vain tasa-arvoisempia kuin toiset. Näin on sanottu ja se on totta. Jos tasa-arvokysymystä lähestytään vain nais-näkökulmasta ajaudutaan helposti suppeaan ajatteluun. Tasa-arvokeskustelua tulisikin käydä paljon laajemmin. Naisten oikeuksien ajamisen rinnalle tarvitaan nykyistä enemmän miesten oikeuksien ajamista.

Vai sovitaanko, että ajetaan yleisesti ihmisten oikeuksia?

”Kiitos kun jaksoit lukea. Osallistu keskusteluun somessa, ja kommentoi.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *